etusivu biografia kirjat artikkelit ja arvostelut suosikit palaute linkit

Ihmisen kokoinen sota

Toden ja mielikuvituksen rajan hmrtminen ja sen kanssa tietoisesti leikkiminen tuntuu kasvattavan suosiotaan. Ainahan kirjallisuus on ollut leikki totuuden kanssa, joten mist狎n lajityypist on turha puhua, mutta mielenkiintoisesta ilmist kyll.

Tuula Levo tuo kisailun Turkuun ja sen lhiseuduille, Auran suuntaan. kaksi nuoruutta ei silti ole mik狎n tosisatuhupailu, vaan paremminkin henkilkohtainen matka, joka on pitnyt tehd.

Onni Levon, kirjailijan isn katoaminen Syvrin taisteluissa kesll 1944, vain muutamaa kuukautta Tuula-vauvan syntymn jlkeen, jtti tytn isttmksi heti ensitapaamisesta. Lapsuusvuosia seurasi opiskeluaika Turussa ja hyltyksi tulemisen kieltminen, aktiivinen sodan vastustus. Vasta vuosituhannen vaihtuessa tytr haluaa selvitt狎 menneet, tavata isns uudelleen.

Oma menneisyys ja sen hyvksyminen on monelle muullekin kuin Tuula Levolle ongelmallista. Uutuusromaanissaan Levo kuitenkin nytt狎, miten asian kimppuun voi kyd.

TS/Jari Laurikko
Kirjailija Tuula Levon kodin ikkunasta avautuu nkym turkulaiseen kulttuurimaisemaan. Hnen uusimman kirjansa kannen on suunnitellut Pivi Puustinen.

40-luvun rakastavaiset

Kaksi nuoruutta lhtee liikkeelle Onnista ja Inkerist, isst ja idist. Levo maalaa kuvan viinaa kavahtavasta tytst, joka ky suojeluskuntatalolla tansseissa ja etsii sit oikeaa arkitidens lomassa. Posket punehtuen Inkerin ajatukset palaavat Onniin, myllyn apupoikaan, vaikka kihlautuukin ensin tasaisemman Saulin kanssa.

Onnikaan ei saa mielest狎n Inkeri, juurevaa maalaistytt唾. Kiertelev狎 elm狎 viettnyt poika ei tunnu kuuluvan mihink狎n, kunnes lyt狎 paikkansa Inkerin kainalosta. Yhteist elm狎 aloitellaan sotilaslmilla Auran Koivusaaressa.

Levo kirjotitaa pienen ihmisen kokoisesti. Sotaa kyd狎n muualla, idss. Kotona keskityt狎n jokapiviseen prj狎miseen ja kovaan tyhn. Paikkakunnan asiat pyrivt ihmisten mieliss. Nuoret aikuiset kyll hpevt arkisia ajatuksiaan kuoleman 狎rell, mutta sellaista on elm, osoittaa Levo.

Nihin hetkiin onkin tavoitettu romaanin toden tuntu, sill Inkerin tai erityisesti Onnin hahmoista sit ei oikein muutoin lydy. Vanhemmat j狎vt vilpittmyydess狎n kauniiksi henkiliksi, mutta vaille oikean ihmisen ristiriitaisuuksia.

Maalaistytst opiskelijaksi

Tyttren tarinasta lytyy kirjan imu.

Toinen, tyttren puolisko, alkaa katkonaisilla lapsuusmuistoilla maalta. Nennisen turvallisuuden takaa kurkistaa kyh ja ankea kuva. Is狎 odotetaan kotiin viel vuosia siunauksen jlkeenkin.

Tuula-tytt el狎 vahvan moraalin maailmassa, vaikka ei lapsena osaakaan antaa asialle arvoa. Miehet ovat henkisesti torsoja, mutta tyt tehd狎n silti. Sota on katkaissut monelta muultakin siivet kuin Inkerilt ja Onnilta.

Sotaorpojakaan eivt kaikki sulata, puhumattakaan leskist. Tuula huomaa suorapuheista iti狎n katsottavan vinosti, tarkkailtavankin.

Vaikka Turkuun on Aurasta vain 25 kilometrin matka, ovat suomalainen maaseutu ja kaupungin opiskelijapiirit viel 60-luvulla valovuosien p狎ss toisistaan. Nyt on Tuulan vuoro nousta ylemmlle portaalle ja katsoa alas.

Kirjan antoisin jakso onkin 60-70-luvun opiskelijaelmn esittely. Ylioppilastalon reipas meininki ei Levon mukaan ole aivan tuulesta temmattu juttu, vaikka paljon sit liioitellaan.

Niin Onni-isn kuin Tuula-tyttrenkin osalta Kaksi nuoruutta perehtyy enemmn henkilhistoriaan kuin yhteiskunnalliseen ajankuvaukseen. On toisaalta s狎li, ettei edes jlkimmisess jaksossa puututa 70-luvun yliopistopolitiikan harjoittamiseen kuin satunnaisen Moskovan-matkan verran. Opiskelijatyt Ruotsin-laivoilla nostetaan onneksi esiin, ja rakkauden harjoittelut.

Kaksi nuoruutta-kirjan jlkeen on helppo ymmrt狎, miksi kaksi sukupolvea riiteli vlins lhes poikki 60-luvulta alkaen. Mutta kirjan koskettavat jaksot selittvt mys sen, ettei vlirikko voi olla lopullinen.

Mari Viertola (Turun Sanomat)
© Tuula Levo